Tänään treenattiin ensimmäistä kertaa riistalla ilman ohjaajaa. Aamulla lähdetiin kahdeksan aikaan tarpomaan kilsan päähän, metsä aukiolle. Siellä vasta huomasin, että eilen pakkasesta ottamani jänis ei ollut sulanut tarpeeksi ulkona. En kyllä jaksanut mennä kotiin ja taas päivällä tulla uudestaan, joten otin puoliksi jäisen pupun pussista pois ja aloin "leikkiä" sillä. Nekku hyppi ja häsläsi ympärilläni. Sitten hetin pupun vähän matkan päähän. Nekku hyökkäsi sen luokse ja minä perässä :) Nekku ei vielä ottanut pupua suuhun, vaikka yritin kannustaa. Nappasin itse pupun ja juoksin pois päin. Heitin pupun ja taas hyökkäsimme siihen ja taas kannustin Nekkua. Nekku oli tietenkin ensin pupun luona ja otti sen suuhun. Kehuin sitä todella innokkaasti ja juoksutin pupu suussa. Sitten pyysin irroittamaan ja heitin taas. Sen jälkeen Nekku haki jo vapaaehtoisesti ja innokkaasti jänistä. Jossain vaiheessa pupu oli jo aika sula ja avasin sen korvat ja ketarat törröttämään. Nekulle houkutukseksi nostaa niistä, mutta Nekkupa otti jäniksen kokonaan suuhun ja juoksi innoissaan. Lopuksi tein lyhyen, mutkittelevan raahausjäljen, jonka Nekku haisteli "kotityylillään". Sitten pupu pussiin ja metsäpolkua pitkin kotiin. 

Kotiin päin kävellessä huomasin, että joka syksyinen lampi oli ilmestynyt. Sinne vain kahlaamaan kumpparit jalassa. Tosin se syvempi kuin luulin ja vähän ajan kuluttua oli jo kumpparit täynnä vettä. Ihan sai kaataa pois. Nekku oli innoissaan ja nouti keppiä :D

Misukka oli kadoksissa lauantai illasta sunnuntai iltapäivään, mutta onneksi tuli kotiin ehjin nahoin ja iloisena, vaikkakin nälkäisenä!