Keskiviikkona oli raunio kerta ja vihdoin mekin päästiin mukaan. Nyt oltiin Espoon raunioilla Oittaalla vierailemassa. Tehiin helppoja harjoituksia, että Nekku näki aina, kun maalimies meni piiloon. Meni tosi hyvin kaikki löyty,vaikka välillä oli hiukan vaikeita piiloja ja juostiin ohi koko ajan, mutta intoa ja iloa löytyi. Lopussa näytti, että Nekku vähän väsyi. En sitten vieläkään tiedä, että onko tää meidän juttu, kun tuntuu, että metsällä Nekussa on ihan erilaista intoa kuin raunio radalla... No saa nähdä nyt! :)

Tällaiset pika kuulumiset, kun on niin myöhässä

Viime viikonloppu vietettiin Jämsän Himoksella. Ensimmäistä kertaa tollerileirillä. Ilmoittauduttiin taippariryhmään vielä hakemaan lisää vinkkejä riista haluttomuuteen. Kouluttajina olivat Riikka Tetri ja Mira Rantanen. Yövyttiin mökissä tosi hyvässä koira- ja ihmisporukassa. Kiitoksia koulutuksesta, mökistä ja myös auto kyydistä!

Perjantain meno matka oli hiukan pitkä itsellekin istua (niin oli kyllä paluumatkakin), mutta hyvin siitä selvittiin pysähtymättä, kun koiria sai työnnellä ja käskea alas, kun keksivät hyppiä takakontista pois. Oltiinkin jo ajoissa Jämsässä ja käytiin ruokakaupassa ja kun takaisin tultiin niin koirat oli vallannut koko auton. Nekku ajajan paikalla ja Nelli vieressä. Leevi tosin oli jätetty taka konttiin.

Mulla oli perjantai-iltana parin tuntia kestävä NOU-luento treenejä varten. Jouduin jättämään Nekun mökkiin muiden sekaan. Koirat tuli hyvin toimeen, kunnes mökkiin oli tullut vanhempi narttu Tilli, joka oli hiukan ärhentelevä. SIllä aikaa, kun olin poissa oli Nekulla ja Tillillä tullut tappelua. Illalla tuli uusi tappelu, kun Tilli ei päästänyt Nekkua yhtään lähellä vaan murisi. Musta tuntuu, ettei Nekku ymmärtänyt varoitusta vaan alkoi haukkumaan leikkihaukkua ja siitähän se alku. Tillin omistaja sai koirat erotettua, mutta sai itse Nekun hampaasta käteen. Onneksi ei ollut mitenkään iso haava. Loppu aika pidettiin koirat erossa, kun huomasi kyllä, että tunnelma oli kiristynyttä. Yö nukuttiin hiukan huonosti, kun Tilli nukkui ylhäällä ja poitsukoirat olohuoneessa ja Nekku ja Nelli mun ja Maijun kanssa makuuhuoneessa. Heräiltiin vähän väliä, kun joku aloitti haukkumaan.

Lauantaina oli aamupäivällä treenit. Aluksi otettiin rauhoittumista metsässä tokoilemalla (luoksetuloa, seuraamista, paikalla oloa). SItten tutustuttiin vaakkuun. Nekku ei oikein suostunut ottamaan sitä suuhun, mutta vietiin kuitenkin vaakku piiloon ja lähetin Nekun hakemaan. Sieltähän se tuli, mutta vain siihen asti josta olin lähtenyt juoksemaan Nekkua karkuun, että olisi tuonut loppuun asti, mutta kävi se vaakku ainakin suussa! =) Sitten koira vielä autoon ja muiden vuorot, jonka jälkeen otettiin hakuruutu dameilla. Lähetykset meni ihan hyvin, mutta, kun ei ole treenattu, että damit on vähääkään piilossa niin Nekku "laski damit" ja etsi helpompaa tuotavaa. Kyllä sieltä pari, kolme, neljä tuli, kun vähän aikaa avustettiin. En laskenut ollenkaan kun keskityin niin tehtävään! Hienoa oli se, että Nekku seurasi metsässä vapaana todella hienoa nome-seurausta ja toi damit mahtavasti käteen, sekä teki hyvää hakua. Harmittamaan jäi, että vaikeasti piilotetut damit ei tullu.

Käytiin mökissä syömässä ja lähdetiin melko piakkoin vesitreeneihin päiväksi. Taas aluksi otettiin tokoa, mutta se meni niin päin persettä, että mietin jo hetken päästänkö veteen ollenkaan hakemaan. Väsymys ja lampi kuumensi Nekkua niin paljon. Ensin tehtiin markkeeraus heitto damilla veteen ja sehän tuli sieltä tosi hyvin. Sitten kahdesti lokilla ja taas onnistui erinomaisesti! Vielä, kun saisi tuon vedestä tulon jälkeen pyörimisen pois. Illalla mentiin viettämään Novascotiannoutaja ry:n 20 vuotisjuhliin Himos Areenalle. Kaikki koirat paitsi Tilli jätettiin keskenään mökkiin ja hengissä ne löydettin =D

Sunnuntai aamupäivällä oli vielä jälkitreenit. Mietin, että mitenköhän onnistuu, kun viimeksi Nekku vaihtoi kesken jäljestämisen sen hakuun. Jälki vedettiin kanilla, mutta se oli niin huonossa kunnossa, ettei koirat sitä toisi joten jäljen päähän jätettiin kestokani. Nekku lähti hyvin jäljellä suoritti sen muutenkin mallikkaasti ja kani tuli sieltä kuulemma todella varmasti. Pikku ongelma tuli palautuksessa, koska heti, kun kehuin Nekku pudotti sen metrin päähän musta. Olisi varmaan muuten tullut käteen, jos en olisi kehunut vielä. Pitää muistaa ensi kerralla kehua vasta, kun on kädessä! Lopuksi vielä yritettiin vielä varista, mutta se tyssäsi jo melko alussa siihen, että Nekku satutti tassunsa ja oli kaluamassa sitä koko ajan, joten varis markkeerauksista tuli täysin epäonnistuneita. Tassussa ei onneksi ollut mitään, kun myöhemmin katsottiin mökissä.

Lopuksi oltiin vaan mökissä siivoamassa ja käytiin tolleriputiikissa katsomassa, jos olisi dameja, taluttimia yms. muttei ollut, joten tuli ostettua tolleri-huppari! =)

Harjoiteltiinpa myös noutoa ryömimistä, mutta siinähän me ollaan ihan alkeissa :)

Laji ei kuitenkaan vielä tuntunut hirveän omanlaiselta. Varsinkin, kun monet opit menivät niin ristiin ns. "taippareiden treenaus sääntöjen" kanssa. Treenit suoritettiin niin, että toiset koirat olivat koko ajan kentällä sivussa tekemässä omia juttuja, joten Nekullahan paloi pinna, mutta lopulta rauhoittui ja tylsistyi juuri, kun tuli meidän vuoro mennä kouluttajan luo. Kivaa kyllä oli ja tietenkin onnistumisia :D

Hakuruutu olisi tehty riistalla, jos Nekku olisi suostunut kantamaan varista, mutta taas kerran uudessa paikassa ei varista voinut kantaa eikä noutaa :(

Hakuruutu menikin paljon paremmin. Lähetykset oli ihan ok, mutta itse pitäisi olla rauhallinen! Nekku ei kysellyt kuin kerran ja hienosti kolme damia tuli takaisin ja viimeinen jopa pysyi suussa siihen asti, että tuli sivulle :)

MIINUKSET:

- ei kanna riistaa!!!

- koira, sekä omistaja häslä :)

Tällä kertaa otettiin markkeerauksia. Me oltiin toiseksi viimeisenä koirakkona. Nekku oli täynnä intoa taas kerran, kun otin sen autosta. Seuraamisesta paikalle ei oikein tullut mitään, mutta en sitä kyllä edes pyytänyt. Ensimmäinen markkeeraus meni ihan hyvin, mutta sähläsin itse palautuksessa, joten Nekkukin oli hieman hukassa, että mitä tehdä. Palkkaamaankin menin namilla, mutta onneksi siitä heti nuhdeltiin :) Seuraavaksi Nekku pääsikin sitten mun hallinnasta ja juoksi dami-miehen (kouluttajan) luo innoissaan. Sain onneksi takaisin luokse melko hyvin. Seuraavaksi neuvona oli, että otan Nekun suoraan sivulle luoksetulosta. Se markkeeraus menikin täydellisesti. Saatin oikeen aploodit ! Kolmantena kertana tuli vielä neuvoksi, että ota luoksetulon ja sivulletulon jälkeen vielä pari askelta seurausta, ettei Nekku heti joudu hihnaan. Hyvinhän se meni.

Ennen laukaus markkeerauksia Nekku kävi autossa lepäilemässä. Otettiin kahdesti laukauksella markkeraukset ja nehän meni hyvin, joten taas sai olla iloinen ja ylpeä Nekusta :)

Miinukset:

- damin suuhun otto taas epäröimällä aluksi

- piippaus (malttia, malttia)

- ITSELLE rauhoittumista

Treenaa:

- uusi palautusmuoto

- malttitreenit

- riistalla

Markkeerausten mennessä hyvin tein vielä kahden damin hakuruudun. Nekku odotteli sillä aikaa piilossa puuhun kiinnitettynä. Se oli ihan intopiukeena, kun  mentiin lähtöpaikalle. Lähetin Nekun, mutta se ei eronnut tarpeeksi kauas minusta, joten jouduin monesti ohjailemaan eteenpäin :( Mitenköhän sen sais erkanemaan paremmin ? Damit kyllä tuli tosi nätisti käteen sieltä, mutta vauhti ei ollut parasta mahdollista, kun Nekku enemminkin jolkotteli mun läheisyydessä.

Sitten jatkettiin metsä reittiä. Puolessa välin matkaa otin Nekun kiinni hihnaan ja heitin damin taakse polulle. Jatkettiin Nekun kaa n.50m matkaa ja sitten lähetin linjaa. Siinä oli vauhtia, energiaa ja iloisuutta :) Ainoa pikku, mutta oli, että Nekku pyysi katseella, multa neuvon. "Otanko mä mamma nyt tän suuhun ja palautan vai hä?" Kyllä se sieltä kuitenkin tosi hyvin tuli!

Huomasin, että tosiaan toi nameilla palkkaaminen palautuksissa ei ole niinkään hyvästä, koska suuhan pitää nopeasti saada tyhjäksi, että nanna mahtuu sinne. Pitää koittaa jotain toista palkkausta, kun musta tuntuu, ettei ne damit palaudu ihan vielä pelkällä rapsutuksilla ja kehuilla : D

Omat miinukset tästä kerrasta:

- piippaus (niin ärsyttävää)

- damin suuhun ottamisen miettiminen

- damin tiputus palauttaessa

PERJANTAINA oli mun viimeinen tet-päivä eläinlääkärillä. Nekku pääsi mukaan ja trimmaaja Minna nyppi Nekun hapsu karvat korvista. Pitääkin yrittää ottaa kuva, kun ne vielä siistit on :D Ruokatauolla käytiin lenkillä ja jonottamassa Rolssin autokaistalla ja työpäivän loputtua ostamassa nahka panta Nekulle. Tarkoitus oli myös ostaa hihna, mutten osannut päättää, että minkälaisen valitsen, mustan vai ruskean ja pyöreän vai lättänän jne.

LAUANTAI aamupäivä vietettiin kotona nukkuen ja lenkkeillen :) Illalla Nekku pääsikin koirien halloween bileisiin Vantaanlaaksoon. Siellä oli nakin syönti kisaa, kammokujaa ja yhteisiä leikkejä. Missään ei voitettu, mutta oli todella hauskaa. Tuttujakin nähtiin Lumi cotton perheineen, sekä Katariina ja Domi-tolleri. Nekullakin näytti olevan loisto aikaa, kun tehtävien välillä pääsi loikoilemaan mamman syliin sohvalle :D

SUNNUNTAIN suunnitelmiini ei kuulunut mitään erityistä, muuta kuin mennä lemmikki messuille katselemaan. Mutta muhun iski pihiys ja päätin aamulla, että en maksa 7 euroa siitä, että menen yksinäni sinne vaan päätin ottaa Nekun mukaan ja ilmoittaa mätsäriin :) Äkkiä kamppeet mukaan ja menoksi. Kiireessä tietysti nro lapun kotelon unohdin ;) Isojen koirien kehän alkua saikin odotella aika kauan ja kerettiin Nekun kanssa käydä pariin otteeseen ulkona metsässä ja kiertelemässä messuilla. Mätsäri meni Nekun kohdalta tosi hienosti, vaikka tulikin vain punainen nauha, eikä sijoituttu :/ Käyttäytyminen oli kiitettävää, mutta seisomisessa parantamisen varaa (ei jaksanut seisoa pitkään) ja ne ainaiset liikkeet. No ei niitä taida saada parannettua mitenkään... Koko päivä menikin siellä ja nyt on sekä emäntä, että koira ihan puhki ja huomenna pitäisi olla aamu kahdeksalta koulun penkillä!